Vuosia sitten tuli, yritykseen, jossa olin töissä, pari kouluikäistä poikaa kysymään josko he saisivat tarroja. Pojat olivat kierrelleet ja kaarrelleet oven suussa pitkään ja olivat lopulta rohkaistuneet sisään.
Annoin sen enempää miettimättä pojille niput yrityksen mainostarroja ja joitakin tuote-etikettejä. Poikien ilmeestä tajusin, että jokin oli mennyt pieleen. Heille tarrat olivat harvinaista herkkua. Itselleni ja yritykselle niillä ei ollut erityistä merkitystä. Pojat pettyivät liian helppoon neuvotteluun ja tarrat kärsivät inflaation.
Pojat turhautuivat koko tarrajuttuun ja liimailivat niitä ihan kaikkialle lähiympäristöön.
Nyt voin tunnustaa, että toimin poikien tarrapyynnön suhteen ihan väärin. Minun olisi pitänyt antaa tarra tai kaksi, ja nekin vähän vastentahtoisesti. Oma runsaskätisyyteni tuhosi jotain tärkeää poikien sen hetkisessä todellisuudessa.
Tämä pieni episodi nousi mieleeni, kun jalankulkijana odotin liikennevalojen vaihtumista ja huomasin liikennevalopylvääseen kiinnitetyn Muutos 2011-puolueen mainostarran. Tarrat oli liimattu pylväisiin niihin kohtiin, joissa tavallisesti on ollut numero, johon voi soittaa, jos liikennevalot eivät toimi.
Tarran huomioarvo on liikennevalotolpassa suuri. Mutta paikka on väärä. Tämä ristiveto ei välttämättä heti aukea tarran lukijalle, mutta saattaa jäädä vaivaamaan.
Näin kävi itsellenikin. Hyvää tahtova puoleen kannattajan viesti oli ainakin minulle negatiivinen. Tätä tuskin puolue tahtoo.
Puolueen mainostarran liimaaminen liikennevalopylvääseen on ajattelematon teko. Sen voi lapsen kohdalla antaa anteeksi, kunhan lapsi ottaa opikseen. Poliittisen puolueen kannattajan kohdalla näin ei ole.
Toivon, että vääriin paikkoihin liimatut tarrat häviävät kuten ovat ilmestyneetkin.